Lomaenergialla sanoista tekoihin

Juttelin puhelimessa viiden viikon lomaltaan palanneen asiakkaan kanssa. Hän
sanoi, että niin pitkän tauon jälkeen oli jo mukava palata töihin. Ja kivointa on
ollut  vaihtaa lomakuulumisia kollegojen kanssa! Kerrankin on aikaa jutella
muutakin kuin vain työasioita.  Kaikki ovat iloisia ja rentoja.

Niinpä. Miten onnistuisi pitämään leppoisan lomaolotilan pidempäänkin?
Miten pitää huoli siitä, ettei kiire ota haltuunsa ja siinä samassa unohtuu
kaikki muu? Miten pidetään huoli omasta ja toisten jaksamisesta työpaikalla?
Että muistetaan sanoa aamulla huomenta töihin tullessa tai edes joskus kysyä,
mitä sulle kuuluu. Eikä pelkästään kysyä, vaan jaksetaan myös kuunnella,
mitä toinen vastaa. Se on välittämistä.

Monissa työyhteisöissä tuntuvat peruskäytöstavat unohtuneen. Kiirettä on
aina hyvä syyttää, mutta hyvän päivän tai kiitoksen sanominen ei vie
keneltäkään yhtään enempää aikaa, kuin sen sanomatta jättäminen.
Tehokkuusajattelun ja tekniikan kehittyessä on maalaisjärki jäänyt
unohduksiin. Tarvitaan palautusta maan pinnalle, back to the basics.

Ennen niin itsestään selvältä tuntuvat asiat pitää nyt erikseen nostaa esiin
ja opetella uudelleen.  Tähän tarvitaan pelisääntöjä. Monet työpaikat tai
tiimit ovat ehkä tehneet omat pelisääntönsä, mutta jostain syystä niitä ei
toteuteta käytännössä. Joko ne ovat ylhäältä annettuja ohjeita, joihin voi
olla vaikea sitoutua tai sitten niiden merkitystä työn toimivuuden ja
yhteishengen luojana ei aidosti ymmärretä.

Nyt kun uusi kausi lomien jälkeen on alkamassa, onkin hyvä tarkistaa
pelisäännöt kuntoon. Jos niitä ei ole, niin ne kannattaa luoda tai jos ne
on olemassa, ne kannattaa päivittää. Kyse on sinänsä aika pienistä, mutta
työn kannalta erittäin merkittävistä konkreettisista toimenpiteistä, joihin
kaikkien tulisi voida sitoutua. Se onnistuu parhaiten, kun ne
luodaan yhdessä ja vieläpä ulkopuolisen valmentajan ohjaamana.

Monesti ihmiset haluavat muutoksia elämäänsä,
mutta eivät ole valmiita tekemään niiden eteen mitään. Olen tullut siihen
tulokseen, että kun halutaan tehdä muutoksia elämään – koski se sitten
työtä tai muuta elämää, tapahtuu se kolmessa vaiheessa: 1. ensin on tieto
tai ymmärrys siitä, että muutosta tarvitaan 2. seuraavaksi nousee tahtotila,
halu tehdä asialle jotain. Suurin osa ihmisistä jämähtää tähän pisteeseen
joko laiskuuttaan tai siksi, että ajattelee ehtivänsä hoitaa asian myöhemminkin.
Sitä huomista ei välttämättä koskaan tule.

Tosiasia on se, että mitään ei tapahdu, ennen kuin tehdään päätös, joka on
prosessin 3. vaihe. Vasta, kun päätetään toimia, voi haluttu muutos tapahtua.
Monesti omat voimat tai tahtotila ei riitä. Siksi meitä business coacheja
tarvitaan – sparraamaan, kannustamaan ja potkimaan asiat ajatuksista
konkretiaan. Mihin teillä tarvitaan sparrausta juuri nyt?