Olemisen ja tekemisen tasapaino

Tämä kuuma kesä on toivottavasti antanut mahdollisuuden kokea olemisen ihanuuden. Olemisen tilan, jossa on lupa olla liiempiä miettimättä tai tekemättä. Olla vain ilman agendaa, pakkoja tai vaatimuksia. Elää hetkessä ja hengitellä.

Tilan, jossa voi tuntea ajan hidastuvan ja akkujen latautuvan. Miten tuon kaltaisen lempeän luovan olon voisi yllläpitää arjessa, siirtää se osaksi elämää jatkossakin? Miten onnistuisi pitämään olemisen ja tekemisen keskinäisen suhteen tasapainossa? Ettei käy niin, että totuttu suorittamismoodi iskee päälle ennen kuin huomaakaan ja hyvin ladattu sisäinen akku pihisee kohta tyhjyyttäään?

Roomalainen filosofi Seneca on sanonut: ”Kiireisellä on kiire kaikkeen muuhun paitsi elämän elämiseen. Harmaista hiuksista ja ryppyisistä kasvoista ei voi päätellä, että joku on ELÄNYT kauan. Ei hän ole elänyt kauan, hän on vain ollut olemassa kauan! Suurin elämisen este on odotus, joka riippuu kiinni huomisessa ja hukkaa tämän päivän. Emme saa elämää lyhyenä mutta teemme siitä lyhyen. Meillä ei ole puhe elämästä, vaan käytämme sitä tuhlaillen.”

Parhaimmillaan elämä on olemisen ja tekemisen vuorottelua. Tekemisen meininki on hyväksi ja tarpeen, kunhan siinä pysyy ilo mukana. Liika tekeminen ilman olemista aiheuttaa tyytymättömyyttä, ärtyisyyttä, surullisuutta ja vähentää luovuutta. Toisaalta liika oleminen ilman tekemistä aiheuttaa turhautumista, itseluottamuksen alentumista ja raskasta mieltä, kun aikaansaaminen vähenee. Niinpä tekemisen ja olemisen tasapaino on oleellisen tärkeää onnellisuuden, rauhan ja merkityksellisyyden kannalta.

Onneksi meissä on sisäänrakennettuna kaksikin kompassia, jotka kyllä kertovat, milloin tasapaino heilahtaa: tunteet ja keho. Kun ei tunnu hyvältä, on se merkki pysähtyä ja tulla tietoiseksi omasta tilastaan. Ja jos riittävän pitkään jättää tunteensa huomioimatta tai siirtää ne sivuun, alkaa keho reagoida.

Yksi hyväksi koettu keino pitää Human Being ja Human Doing tasapainossa on ennakointi. Tulla tietoiseksi siitä, mikä sinulle tuottaa iloa tai tuo hyvän mielen ja muistaa myös käyttää niitä. Mikä auttaa pitämään hyvässä fiiliksessä?

Ankkuroi hyvä mieli johonkin konkreettiseen, joka toimii muistuttajana: Ai niin. pidän hyvää huolta itsestäni. Lepään riittävästi. Otan omaa aikaa. Nautin rauhassa aamukahvistani. Valitse jokin asia, olkoon se vaikka kuppi kahvia tai kaunis maisema tai kävely bussipysäkille – mikä tahansa, josta nautit ja joka muistuttaa siitä, että pidät olemisen ja tekemisen tasapainossa. Ettet unohda itseäsi.

Kuuntele. Ole. Tee. Ole. Tee. Kuuntele. Ole. Tee. Ole.