Sanoilla on väliä!

Viikonloppuna on jälleen juhlittu opiskelujen valmistumisia. Juhlitut ovat ansaitusti saaneet osakseen kauniita sanoja, paljon kehuja ja rohkaisevia lauseita. Lapsia ja nuoria on helppo kannustaa, mutta kyllä aikuisetkin tarvitsevat kehuja ja kannustusta. Kannustavilla sanoilla on ihmeellinen vaikutus: ne nostavat ilmaan kenet tahansa.

Entä, miten puhuttelemme itseämme? Sanoilla on valtava voima, eikä todellakaan ole yhdentekevää, millaisia sanoja käytämme. Tiedostamme sitä tai emme, niin ajattelemme päivässä keskimäärin 60 000 ajatusta. Se on valtava määrä! Kun ottaa huomioon, että 90% ajatuksista on samoja kuin eilen, on syytä hetki keskittyä huomioimaan, mitä päässämme oikein liikkuu.

Kun olemme automaattiohjauksessa, käy pään sisässä jatkuva yksinpuhelu. Suurin osa tuosta sisäisestä puheesta on negatiivista: itsensä moittimista, vaatimuksia, arvostelua, kiittämättömyyttä, vähättelyä, tyytymättömyyttä jne. Jos nauhoittaisimme sisäisen keskustelun, olisi se pääosin karmeaa kuultavaa. Tuskin kukaan puhuisi niin lähimmilleen. On hyvä ymmärtää, että armottomat sanat itseä kohtaan vaikuttavat väistämättä tunteisiimme ja sitä kautta olotilaamme. Ja kun sitten voimme huonosti, syytämme itseämme lisää. Et nyt sitten tuotakaan osannut…

Mainio esimerkki ajatuksen juoksusta, jossa ehtii paitsi piiskata itseään, niin myös ajatella toisen ihmisen puolesta, on ystäväni suodattamaton Facebook-päivitys keväiseltä tuuliselta päivältä:
”Täällä tuulee kovasti. Kävelin äsken kotikatuani pitkin, kun näin vanhan miehen taistelevan vastatuuleen. Ajattelin, että en kehtaa mennä auttamaan, kyllä se pärjää. Vaan jokin teki sivuliikeen minussa ja huomasin, että olin jo vanhan miehen käsikynkässä. Ei juuri pukahtanut ja ajattelin, että no niin, ei ois kannattanu, kyllä nyt hävettää, vanha mies tuntee varmasti jotenkin ”nöyryytystä”. Käveltiin hiljaisuudessa kotiovelle. Mies kääntyy ensimmäisen kerran minua kohti, katsoo silmiin ja sanoo: Sinä olet kyllä kultainen ihminen. Vanhat tuoreet päätelmät: 1. Ajatukset todellisuudesta ovat harvoin totta. 2. Pelko on perseestä. 3. Pienet teot on ne suurimmat.”

Hienosti kiteytetty monta elämänviisautta! Ehkä tärkeimpänä niistä: älä usko kaikkea, mitä ajattelet! Yksittäiset sanat muodostavat ajatuksemme, jotka luovat uskomuksemme ja vaikuttavat asenteisiimme. Tuo kokonaisuus vaikuttaa valintoihimme, mitä päätämme tehdä tai olla tekemättä. Meillä kaikilla on valta valita ajatuksemme. Vasta, kun tiedostaa nykyiset ajatukset ja niiden vaikutukset, on mahdollista ymmärtää, että voi valita toisin. Tällöin otamme vastuun omista ajatuksistamme, joista lähtee positiivinen kierre moniin muihin asioihin.

Mietipä, jos meillä jokaisella olisi käytettävissä vain tietty määrä sanoja. Ennemmin tai myöhemmin sanat loppuisivat. Et koskaan tietäisi, milloin nuo sanat loppuisivat, koska jokainen käyttää niitä eri määriä ja sanojen loppuminen olisi täysin yksilöllistä. Sanat saattaisivat loppua vaikka kesken lauseen – etkä voisi koskaan lopettaa aloittamaasi lausetta.

Jos jäljellä olisi enää vain tuhat tai kymmenen tuhatta sanaa, mitä sanoisit? Ja kenelle? Sano tärkeät asiat tärkeille ihmisille nyt, kun sanoja on vielä jäljellä. Aloita itsestäsi! Opettele ensin puhumaan arvostavasti itsellesi. Huomaat kyllä muutoksen olotilassasi. Kauniista puheesta tulee uusi tapa ja tottumus, jota on helppo viljellä myös ympärillemme.

Kesä on mitä parhainta aikaa pysähtyä ja tulla tietoiseksi siitä, mitä päässäsi liikkuu. Pilke silmäkulmassa saa itsesi kiinni negatiivisista ajatuksista ja kysy, ihanko totta? Oletko aivan varma, että tämä ajatus on tosi? Kyseenalaistaminen voi tuottaa hämmästyttäviä tuloksia. Kiireeseen vedoten ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, mitä ajattelee. ajatuskin on valinta ja valinta on yksin sinun.