Sisäinen turva
Ystäväni teini-ikäinen tyttö sanoi äidilleen: ”Etkö sä oikeasti tajua, että me nuoret ei enää nähdä toivoa tulevaisuuden suhteen?” Keskustelun jatkuessa hän perusteli, miksi näin on. Hän monien ikäistensä 16-vuotiaiden tavoin on koko elämänsä ajan kokenut, että maailma on menossa jatkuvasti huonompaan suuntaan, tuhoa kohti. Ilmastoahdistus on monille nuorille todellinen, vaan ei suinkaan ainoa tuska maailman tilasta.
Tuo keskustelu pysäytti ja vähän järkyttikin. Me kauemmin täällä eläneet olemme sentään saaneet kokea myös yhteiskunnallisia nousukausia, nähneet hyvien ja huonojen aikojen vaihtelevuuden. Aikuistuvat fiksut nuoret sen sijaan ovat nähneet ja kuulleet pääosin kaikkea muuta, kuin toivoa tuovia uutisia. Tämä pisti pohtimaan sisäisen turvan merkitystä.
Maailma on tällä hetkellä hyvin turvaton paikka. Räjähdysherkkyys on huipussaan ja näkyy mm. siinä, että kenen tahansa neutraalikin ajatus, mielipide tai valinta voidaan helposti käsittää täysin väärin. Hätiköityjen päätelmien tekeminen ja tuomitsevuus kääntää ihmiset toisiaan vastaan, vaikka juuri nyt tarvittaisiin toinen toistemme ymmärrystä ja tukea.
Ihmiset ovat hädissään ja pelko on käsinkosketeltava. Yhteiskunnan tarjoama turva heikkenee. Eriarvoistumisen ja vastakkainasettelun myötä saattaa myös oma turvaverkosto hajota tai ohentua ainakin väliaikaisesti.
Ulkoista turvaa ei juurikaan enää ole, joten vaihtoehdoksi jää kääntyminen sisäänpäin ja turvan, samoin kuin voiman löytäminen itsestä, sisältä käsin.
Me aikuiset voimme omalla esimerkillä näyttää mallia ja auttaa siten nuoria rakentamaan kestävää sisäistä turvaa itsessään.
Miten se sitten tehdään? Tapoja on monia. Ensin on hyvä tunnistaa omat turvan ja voiman lähteet: mikä niitä tuo ja ylläpitää, mikä taas niitä vie. Sen perusteella voi tehdä valintoja. Ainakin yksi, joka minulle toimii, on syvään hengittäminen ja sen kautta olotilan rauhoittaminen. Se, että malttaa ottaa hiljaisia hetkiä ja kuulostella, mitä itsessä tapahtuu, auttaa selkeyttämään ja maadoittumaan. Rauhaa tuo myös luonnossa oleminen ja kaikki sellainen, mikä auttaa hyväksymään senkin, mitä ei voi hallita.
Ystävän tyttären sanat johdattivat minut spontaaniin tekoon: istutin nimittäin puun (Rakkauden Metsä -konsepti). Tein sen paitsi kiitoksena edesmenneille rakkaille ja samalla myös lohduksi ja toivoksi nuorille.
Arkisten tekojen ja sisäisen työn tueksi on kaikin tavoin vahvistettava uskoa, että toivoa paremmasta on! Sen eteen jokainen meistä voi tehdä oman osuutensa.
Teema on osa alati viisastuville aikuisille, erityisesti naisille tueksi tarkoitettua Naisen Voimavuodet -webinaaritallennetta, jonka pääset katsomaan tästä.
22.9. on alkamassa saman niminen verkkokurssi. Lisäksi on mahtava mahdollisuus päästä Oman voiman lähteelle 18.9. -retriitissä. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
—————————————————————————————————————————————————————–
Blogin kirjoittaja Kaija Solana on inspiroiva muutosvalmentaja, puhuja ja kirjoittaja. Aito itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen ovat Kaijalle sydämen asia. Aiheesta lisää ilmaisessa Sisäisen johtajuuden käsikirjassa: 5 Itsensä johtamisen askelta, sekä Sisäinen johtajuus -videosarjassa YouTubessa.
Seuraa kanaviani ja ota yhteyttä, kun tahdot henkilökohtaista coachausta, sparrausta tiimillesi / yrityksellesi, puheenvuoron henkilöstö- tai asiakastilaisuuteen.