Turvallisuuden tarve

Ihmisellä on tietyt fysiologiset tarpeet, kuten ruoka, vesi ja uni, joita ilman elämä olisi mahdotonta. Sen lisäksi meillä on psykologisia tarpeita, jotka täyttyessään lisäävät mielekkyyttä elämään ja saavat ihmisen voimaan hyvin. Yksi yleisimpiä tarpeita on turvallisuuden tarve. Se on entisestään korostunut viime aikoina, kun mikään ei ole turvattua. Kukaan ei voi olla varma, onko työpaikka vielä huomenna olemassa tai mitä maailmassa ylipäätään tapahtuu. Elämä on häilyväistä ja arvaamatonta, eikä mistään ole takuita.

Se puolestaan johtaa siihen, että yritetään kynsin hampain pitää kiinni tutuista rutiineista ja turvallisiksi koetuista asioista. Jos turvallisuuden tarve on ylikorostunut, estää se elämän luonnollista virtaa. Kun takerrutaan saavutettuihin etuihin, tutuksi tulleisiin kaavoihin tai johonkin muuhun turvallisuutta tuottavaan, ei silloin uskalleta tehdä elämässä haluttuja muutoksia. Kun pidetään liikaa kiinni olemassa olevasta mukavuusalueesta, kaikki supistuu, eikä silloin edes nähdä, mitä muuta voisi olla tarjolla. Sen sijaan varmistellaan ja tyydytään pienentämään itsemme ja elämäämme vakuuttelemalla, että kyllä näin on ihan hyvä… Samaan aikaan sisällä on kuitenkin epämääräinen tyytymättömyys ja pahimmillaan aika menee olosuhteiden tai ympäröivän maailman arvostelemiseen ja valittamiseen.

Helposti käy kuitenkin niin, että mitä enemmän yritetään turvata selustaamme, sitä turvattomammaksi olo muuttuu. Elämä voi heittää eteen koska tahansa minkä tahansa yllätyksen, mihin ei kaikesta valmistautumisesta huolimatta ole voinut varautua. Maailmankaikkeus on täynnä paradokseja ja yksi niistä on, että mitä enemmän pidämme jostain kiinni, sitä kauemmas se karkaa. Jos jatkamme turvallisuuteen takertumista, huomaamme pian jahtaavamme omaa häntäämme. Vaikka kuinka yrittää, siitä ei saa kiinni.

Kun ulkoisessa maailmassa ei mikään ole varmaa, on turvallisuushakuisen pidettävä entistä enemmän huoli siitä, että sisäinen turvallisuuden tarve tulee täytettyä. Siihen avuksi on sen tosiasian hyväksyminen, että elämää itsessään ei voi hallita. Elämä on niin kuin se on.  Se, mitä voi hallita, on itsensä: ajatuksensa, asenteensa ja uskomuksensa. Kun tiedostaa asiat, mihin voi itse vaikuttaa ja mitä voi itse päättää, niin silloin kokee olevansa enemmän elämän ohjaksissa. Jokainen voi itse valita, mihin keskittää huomionsa ja mitä valitsee tehdä tai jättää tekemättä. Todellinen turva on voima ja viisaus, joka löytyy jokaisesta itsestään.