Vanhan loppu on uuden alku
Maailma pyörii radallaan kiihtyvällä tahdilla ja jälleen on yksi vuosi takana. Asiat tulevat ja menevät ohi ennen kuin huomaakaan. On siis täysin inhimillistä yrittää takertua edes johonkin, josta voi pitää kiinni. Johonkin tuttuun ja turvalliseen: ihmiseen, tunteeseen, tilanteeseen tai tapahtumaan, materiaan tai omaisuuteen, muistoon, mihin tahansa, joka on ”minun”. Tuo tarrautumisen tarve pistää meidät käyttäytymään ikään kuin omistaisimme jotain tai jonkun.
Totuus on kuitenkin se, että mikään ei ole minun tai sinun! Kaikki, mitä luulemme omistavamme, on meillä vain lainassa. Vanhemmat eivät omista lapsiaan, puolisot eivät omista toisiaan, kaikki materia on vain väliaikaista, joka voidaan koska tahansa ottaa pois. Voimme hetkessä menettää kaiken. Kun on aika lähteä täältä maan päältä, emme vie mitään omistuksessa ollutta mukanamme. Kaikki on vain lainassa. Aivan kaikki.
Kun tajuaa, että mikä hetki hyvänsä voi menettää kaiken sen, mitä on, nousee valtava kiitollisuus. Silloin mikään tai kukaan ei ole itsestäänselvyys. Kaikki voi muuttua yhdessä silmänräpäyksessä. Taito olla takertumatta ja päästää irti tuovat tilaa ja vapautta elämään. Irtipäästäminen voi välillä olla tuskaisen vaikeata. Kun on luonut itselleen uskomuksen jostain tai on huomaamatta ajautunut reagoimaan tai toimimaan tietyllä tavalla, ei siitä niin vain luovuta! Huolimatta siitä, että tuo tottumus tai tapa ei ole hyväksi. Huolimatta siitä, että se voi jopa aiheuttaa itselle ja ympäristölle pahaa mieltä, jopa vahinkoa.
Tätä ei voi koskaan liikaa korostaa: Jotta uusi voi tulla, on kyettävä päästämään irti vanhasta. Jos elämä on täpötäynnä tavaraa, ihmisiä, tunteita tai tekemistä, ei mitään uutta mahdu sisään. On osattava luopua, uskallettava hypätä tyhjyyteen. Jotta niin voi tapahtua, on opittava luottamaan. Luottamaan näkymättömään, arvaamattomaan, pelottavaan, mahdollisuuksia täynnä olevaan tulevaan.
On taas inventaarion aika. Ota menneestä vuodesta mukaasi parhaat palat, antoisimmat opit, kauneimmat muistot, ihanimmat ihmiset ja jätä kaikki muu taaksesi! Kiitä kaikesta ja päästä irti kaikesta sellaisesta, mikä ei sinua enää tue ja palvele. Toimi sydämestäsi käsin itsesi puolesta, älä muiden mieliksi. Tee tilaa uudelle vuodelle, joka on aina uusi alku ja uusi mahdollisuus. Opettele luopumaan ja päästämään irti. Pidä huolta, että aina on tilaa uudelle tulla.
Tähän hetkeen sopii hyvin T.S. Elliotin sanat: ”What we call the beginning is often the end. And to make an end is to make a beginning. The end is where we start from.” Jokainen hetki on mahdollisuus aloittaa uudelleen. Loppuja tarvitaan, jotta uusia alkuja voi tapahtua.