Yhdessä kokemisen riemu

Terveiset Italiasta! Olin siellä Cupramontana-nimisessä vuoristokylässä viikon retriitissä. Retriitti-sanasta tulee helposti mielikuva, että siellä ollaan täysin hiljaa ja puhumatta. Sellaisiakin retriittejä on, mutta on myös toisenlaisia vaihtoehtoja. Ideana on, että vetäydytään hetkeksi arkielämästä ja hiljennytään oikein luvan kanssa. Tänä päivänä on suurta luksusta elää viikko ilman puhelinta ja nettiä! Paitsi, että se on hyvin vapauttavaa, tekee hyvää huomata, että maailma ei sinä aikana kaatunutkaan.. Italian retriitissä sisäänpäin kääntyminen tapahtui hiljentymistä unohtamatta keskustelemalla ja jakamalla. Meitä oli 9 hengen ryhmä ja heti alkumetreillä toisilleen suurimmaksi osaksi tuntemattomat ihmiset avautuivat jakamaan hyvin henkilökohtaisia asioita.

Ryhmä hitsaantui saman tien yhteen ja mitä pidemmälle viikko meni, sitä enemmän ihmiset vapautuivat. Käsiteltiin todella isoja aiheita, kuten ihmisyyttä ja sielua. Oli järkyttävää huomata, että vaikka kuinka olen jo sipulinkuorta itsessäni kuorinut, olen myös loistavasti osannut väistellä itse luomiani totuttuja malleja ja tapoja. Nyt ne paiskattiin silmien eteen ja vielä koko porukan keskuudessa. Siinä kohtaa tunsin olevani todella paljaana ja haavoittuvana. Vaikka se sattui, oli ihana tunne saada kokea olevansa täysin turvassa, ikään kuin suuressa sylissä. Kukaan ei arvostellut, sillä kaikki paikallaolijat ymmärsivät, että jokaisella on omat heikot kohtansa työstettävänä. Hyväksyvä ja rakkautta täynnä oleva ilmapiiri saa ihmisessä ihmeitä aikaan! Jokainen meistä voi luoda sellaisen itsessään, mutta ryhmässä tuo kaikki moninkertaistuu ja tiivistyy.

Samasta asiasta on kyse suositussa Vain elämää -ohjelmassa. Lyhyessä ajassa tiiviisti yhdessä olevat, samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset avautuvat, jakavat ja herkistyvät niin, että ihmettelevät itsekin, mitä heille tapahtui! Heille tapahtui se, mistä ihmisyydessä on parhaimmillaan kyse: inhimillisyydestä, aitoudesta, yhdessä olemisesta ja rakkaudesta. Tunteet nousevat pintaan; itku ja nauru ovat elävästi läsnä. Kaikki se, mikä on piilotettu pinnan alle, tulee väistämättä näkyväksi. Saa olla oma itsensä, todellinen minuus saa luvan tulla esille hyväksyvästi. Elämä saa aivan uudenlaisen merkityksen ja syvyyden. Kokemus jättää sellaisen pysyvän jäljen, jota haluaa vaalia sydämessään aina. Vastaavanlaista yhteydentuntua saa harvoin muutoin kokea.

Tällaisia kokemuksia maailma janoaa! Yhdessä olemista, jaettuja kokemuksia, ihmisyyden oppimista, itsensä ja toisten näkemistä sellaisena kuin on. Jokainen meistä kaipaa tulla rakastetuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Usein olemme itse itsemme pahimpia vihollisia. Sen sijaan, että suostuisimme olemaan omana itsenämme, taistelemmekin itseämme vastaan. Kieltäydymme katsomasta peiliin ja näkemään sen, mikä on totta. Kieltäydymme ottamasta täyden vastuun itsestämme.

Hiljaisina joulun hetkinä voit pitää oman retriittisi, ottaa yhteyden sisimpääsi ja kuulla sisäisen äänesi puhuvan. Kuuntele sitä, keskustele sen kanssa, sillä voi olla jotain tärkeää sanottavaa. Se on ääni, joka ei kuulu kiireen ja suorittamisen tohinassa. Anna itsellesi paras joululahja ikinä: näe itsesi hetken pikkulapsena, ota se syliin ja rakasta itseäsi. Sen jälkeen jaa rakkautesi ympärillesi, osoita kaikin keinoin, että välität. Ehkä tavoitat näin jotain pyhää itsessäsi, joulun taikaa kenties?